Nuorisotoiminta

Suomessa on noin 2400 käsipallon junioripelaajaa. Suomen Käsipalloliiton nuorisotoiminnan linjauksen mukaan nuorisokäsipallossa tulee huomioida lasten ja nuorten urheilun eettiset perusteet, lasten ja nuorten fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen kasvu sekä noudattaa reilun pelin sääntöjä.

JUNIORIKÄSIPALLON LINJAUS

Leikinomaisuus ja mielekäs tekeminen

Lasten harjoittelun tulee perustua leikkiin. Harjoittelussa yhdistyvät hauskuus, haastavuus, tekeminen ja oppiminen.

Tasavertaisuus

Jokainen lapsi saa huomiota, kannustusta ja onnistumisen mahdollisuuksia yhtä paljon.

Monipuolisuus

Pyri rakentamaan lasten harjoituksista monipuolisia, leikkiin perustuvia sekä innostavia. Tärkeintä on, että koko ajan tehdään ja että seisomista tulisi mahdollisimman vähän. Suunnittele harjoitukset huolellisesti. Siirry jouhevasti harjoitteesta toiseen. Selitä selkeästi ja kuuluvalla äänellä. Keskity 6-11-vuotiaiden lasten harjoittelussa perusliikuntataitojen (juokseminen, heittäminen, kiinniottaminen, hyppääminen, ryömiminen, kääntyminen, pomputtaminen jne.) harjoittamiseen. Harjoitus on onnistunut, kun erilaista tekemistä on paljon ja lapset hengästyvät, eli toistoja, toistoja, toistoja! Pidä pallo mukana harjoituksessa aina kun se vain on mahdollista.

Säilytä monipuolisuuden tavoite läpi koko nuoruusiän, jolloin lasta ja nuorta tulee kannustaa harjoittelemaan myös muita lajeja sekä liikkumaan mahdollisimman paljon myös seuraharjoitusten ulkopuolella. Alle kouluikäinen lapsi tarvitsee reipasta liikuntaa joka päivä kaksi tuntia. 7-12-vuotiaana liikkumista tulee olla vähintään 2 tuntia ja 13-18-vuotiaana vähintään 1-1 ½ tuntia päivässä.Se sisältää seuraharjoitukset, muiden lajien harjoitukset, omalla ajalla tapahtuvan laji- tai kuntoharjoittelun, koulumatkat, välituntiliikunnan, pihaleikit, matkat harjoituksiin jne. Huomioi kuitenkin kokonaiskuormituksen ja levon määrä. Jos jokainen harjoitus on teholtaan kova, tulee kokonaisharjoitusmäärää arvioida uudelleen.

Yksilökeskeisyys

Yksilön kehitys on junioreissa joukkueen pelillistä menestystä huomattavasti tärkeämpää. Ilman yksilöiden taitoja ei ole joukkuetaitojakaan. Lapsen kehitystä tulee verrata hänen aikaisempaan tekemisiinsä, ei muiden ryhmäläisten. Biologisen iän ja kronologisen iän ero saattaa olla lasten välillä hyvinkin suuri, joten huomioi jokainen lapsi hänen omalla kehitystasollaan. C-junioreihin asti harjoittelun pääpaino tulisi olla yksilön osaamisessa ja henkilökohtaisessa tekniikassa sekä pallon kanssa että liikkeenhallinnassakin (koordinaatio ja voima, huom! tässä voima tarkoittaa hallittua liikettä oman kropan avulla). Pidä siis harjoittelun painopiste yksinkertaisissa perusasioissa. Huomioi, että käsipallon peruselementit opetellaan huolellisesti sadoin ja tuhansin toistoin. Näitä ovat erilaiset heitot eri pelipaikoilta, erilaiset syötöt ja harhautukset sekä maalivahdilla torjunnat erilaisista kulmista ja asennoista. Katso, että näitä hiotaan harjoituksissa niin paljon, että pelaaja hallitsee ne hyvin. Vasta perusasioiden hyvän hallinnan jälkeen voidaan keskittyä yksinkertaisiin joukkuepelaamisen harjoitteisiin.

Puolustuspelaamisessa tulisi pyrkiä pois passiivisesta rivissä seisomisesta kuudessa metrissä. Sen sijaan tulisi harrastaa aktiivista puolustuspelaamista rohkealla liikkumisella antamalla näin tilaa henkilökohtaisten puolustustaitojen kehittymiselle ja aktiivisen liikkeen oppimiselle. Tällöin myös hyökkäyspelissä lapset joutuvat jo varhain oppimaan aktiivisen pelaamisen ja "vapaan paikan hakemisen", jolloin liikettä, eli juoksemista, kuljetusta, harhautuksia, syöttö- ja heittotaitoja joudutaan käyttämään monipuolisemmin. Lisäksi tällainen pelityyli aktivoi pelikäsityksen kehittymistä ja pakottaa ainaiseen liikkeeseen.

Turvallisuus

Turvallisuutta on roolinsa ymmärtäneiden aikuisten läsnäolo ja huomio. Aikuisena annat tukea lapselle, kannustat, kuuntelet ja olet läsnä, etkä aiheuta lapselle paineita tai mielipahaa. Turvallisuutta tuovat myös paikallinen toiminta, tuttu ympäristö ja kaverit. Myös joukkueen yhteiset pelisäännöt tuovat turvallisuuden tunnetta. Pelisääntökeskustelu on hyvä käydä läpi ennen jokaisen kauden alkua ja kirjata pelisäännöt ylös.

Terveet elämäntavat

Ohjaa jo alle kouluikäisiä lapsia syömään terveellisesti: ottamaan mukaan ravitsevat eväät, välttämään makeaa ruuan korvikkeena tai pelipäivinä, juomaan riittävästi vettä sekä ylipäätänsä syömään riittävästi ja riittävän monipuolisesti. Hyvä syöminen on tae jaksamiselle ja palautumiselle. Se myös ylläpitää vastustuskykyä ja antaa näin enemmän terveitä harjoittelupäiviä. Se pitää myös yllä vireystilaa ja keskittymiskykyä. Kehittyvän lapsen ja nuoren olisi hyvä syödä vähintään kaksi lämmintä ateriaa päivässä, toinen koulussa ja toinen kotona. Lautaselta tulisi aina löytyä hiilihydraatteja (perunaa, pastaa, riisiä) ja proteiineja (lihaa, kanaa, kalaa, soijaa, papuja, tofua, linssejä, lisäksi proteiineja saa maitotuotteista, kuten maidosta, jogurtista, juustosta, viilistä ja rahkasta) sekä kasviksia ja mielellään pala leipää levitteellä. Aamiainen on kaikista tärkein ateria. Jos ruoka ei aamulla maistu, pakkaa lapselle eväät reppuun. Samoin jos harjoitukset ovat heti koulun jälkeen, tulee huolehtia välipalan syömisestä ennen harjoituksia. Tärkeintä on riittävän suuri energiansaanti ja riittävän monipuolinen ravinto. Eli mieluummin liikaa kuin liian vähän.

Lapsille ja nuorille ei voi myöskään liikaa korostaa riittävän unen merkitystä. Murrosiässä unen merkitys on suuri kasvun ja kehityksen kannalta, sillä unessa erittyy eniten kasvuhormonia. Myös lihasten palautuminen tapahtuu levossa. Unen aikana aivot käsittelevät ja luokittelevat päivän aikana tapahtunutta, ja näin mieli herää virkeänä aamulla. Nukkumalla pidät itsestäsi ja jaksamisestasi huolta, ja se on ilmaista! Jos syö huonosti, ei palaudu eikä jaksa harjoitella, mutta jos vielä nukkuukin huonosti, niin urheilijan elämä on silloin mahdoton yhtälö. Lapsi ja nuori tarvitsee joka yö unta n. 9 tuntia, mutta unentarve saattaa vaihdella yksilöllisesti.

Nuorille tulee korostaa myös tupakanpolton, nuuskan, alkoholin, huumeiden ja dopingaineiden käytön haittoja ja vaaroja. Tosi urheilija ei käytä mitään näistä.

Esimerkkejä lapsen tarpeista:

- saada olla aktiivisesti mukana ryhmässä ja liikkua runsaasti pallon kanssa
- kokea turvallisuuden tunnetta --> aikuisten luomaa
- järjestys ja sääntöjen noudattaminen --> tuovat turvallisuutta
- tulla hyväksytyksi ja huomioiduksi tasa-arvoisena ryhmän jäsenenä
- saada kokeilla rajojaan ja kohdata haasteita, myös pettymyksiä
- kokea jännitystä sekä voiton ja tappion tunteita kannustavassa ilmapiirissä
- kokea liikkumisen iloa ja hauskuutta --> tekeminen ja leikinomaisuus

Nuorisovaliokunnan ehdotus lasten ja nuorten kilpailusuosituksiksi

1) Kilpailutoiminta lapsilähtöisemmäksi.
Leikkimielisyys, pelisäännöt, kenttä ja pallo lasten kehitystason mukaiset. Pienemmät juniorit pelaavat pienemmillä kentillä ja pienemmillä maaleilla sekä pallolla, josta saa hyvän otteen. Mineissä ja F-junioreissa pelaajia on kentällä tavallista vähemmän. Lapset noudattavat sovellettuja sääntöjä.

2) Sarjat ja turnaukset lähemmas lasta ja uusien mukaantulo helpommaksi
Otteluita lähiseurojen kesken paikallisesti sekä turnausmuodossa muiden kanssa. D-junioreilla ja nuoremmilla paikalliset aluesarjat, C- ja vanhemmilla junioreilla kansallinen SM-sarja.

3) Tasavertaisuus
peliaika, kannustus, palkitseminen ja vastustajaan suhtautuminen tulee olla tasa-arvoista

Käsipallo on Fair Play -laji!

Suomen käsipallossa noudatetaan Fair Play hengen mukaista toimintaa. Tämä koskee kaikkia käsipallon kanssa toimivia: seuroja, pelaajia, valmentajia, tuomareita, joukkueenjohtajia, vanhempia ja yleisöä.

Käsipallo - Fair Play -laji! Handboll - en Fair Play -gren! file icon pdf Fair Play

Pelaajalle on tuotava esille urheilijan terveiden elämäntapojen, hyvän harjoitteluasenteen, käytöstapojen, toisten huomioon ottamisen ja reilun pelin merkistystä harjoittelun ohella.

Muista aina nämä:

Reilun pelin yleiset periaatteet

1. Toisen ihmisen ja elämän kunnioitus

2. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen

3. Vastuu kasvatuksesta

4. Avoimuus, demokraattisuus, rehellisyys ja oikeudenmukaisuus

5. Kaikkien tasavertainen oikeus liikuntaan ja urheiluun

6. Kestävä kehitys ja luonnon kunnioittaminen

Täydentävät periaatteet

7. Monikulttuurisuus ja suvaitsevaisuus

8. Dopingin vastaisuus

9. Päihteiden ja lääkkeiden vastuukäyttö